Taidetta on kaikkialla

Nykytaide on laajentanut taiteen käsitystä merkittävästi. Enää taidetta eivät olekaan vain kuuluisien maalareiden tuntikausi väkertämät öljymaalaukset, joita löytää museoista tai varakkaiden keräilijöiden yksityiskokoelmista. Menneenä vuosisatana taiteen piiriin ovat tulleet myös valokuvat – sekä paljon, paljon muutakin.

Vielä muutama vuosikymmen sitten vartalomaalia tuskin olisi pidetty kovinkaan laadukkaana taiteena – nykyaika on kuitenkin tehnyt sen, että nykyään vartalon maalaamistakin voidaan hyvin katsoa taiteena siinä missä perinteisiä kankaalle tai vaikkapa kattoon tehtyjä maalauksiakin. Tämä on rikastuttanut taidetta monin tavoin.

Onko ihan kaikki taidetta?

Nykytaide on ajautunut yhä enemmän ja enemmän siihen suuntaan, että periaatteessa mitä tahansa voidaan kutsua taiteeksi – modernin taiteen museossa voikin helposti törmätä vaikkapa jatkuvasti pyörivään pesukoneeseen, joka on täytetty vaikkapa verellä, oksennuksella ja ulosteella sekä virtsalla, ja tätä teosta kutsutaan tässä näyttelyssä taiteeksi.

Kaikkien mielestä tämä ei kuitenkaan ole oikeutettua. Monet klassisen taiteen ystävät saattaisivatkin pitää enemmän siitä, jos klassisen taiteen ja modernin ekspressionistisen taiteen välille tehtäisiin vissi ero, joka erottaisi nämä kaksi asiaa toisistaan.

Onko taiteen merkitys hävinnyt?

Ne, jotka kannattavat klassista taidetta – huolella sävellettyä klassista musiikkia, huolella maalattuja kauniita maalauksia ja realistisen näköisiä, taiteellisia veistoksia – saattavat olla sitä mieltä, että moderni taide on torpannut taiteen merkityksen täysin maan rakoon.

Modernin taiteen on katsottu ottaneen taiteen termiltä pois tiettyä arvokkuutta, joka siihen sisältyi aikana ennen kuin jokainen tavallinen tallaaja laskettiin taiteilijaksi. Ennen taiteilijana toimiminen oli harvojen herkkua, ja nyt jokainen tuntuu tituleeraavan itseään taiteilijaksi. Onko tämä sitten oikein vai väärin? Sitä on vaikea sanoa.

Taide ei koskaan katoa

Taidetta on aina ollut olemassa, eikä se koskaan katoa niin kauan kun ihmiset asuttavat maapalloa. Aina muinaisista luolien seinille punaisella maalilla maalatuista luolamaalauksista nykyisiin mahtaviin digitaideteoksiin ihmisen ovat kanavoineet luovuuttaan taiteeseen. Siksi onkin luonnollista, että taide kehittyy koko ajan. Muutosta ei kannata pelätä, vaan se on täysin luonnollista.

Sen sijaan, että keskittyy haraamaan nykytaiteen tulemista vastaan, kannattaisi energiansa käyttää siihen, että keskittyisi ehkäpä muokkaamaan sitä haluamaansa suuntaan. Tai sitten antaa taiteilijoiden olla villejä ja vapaita!